Oi elämää villarullan kanssa

Viime viikolla tulin kotiin parin päivän koirien hoitoreissulta. Eräs enemmän tai vähemmän karvainen koipeliini ei oikein tiennyt mitenpäin olisi pyörinyt, kun otettiin pari perusasentoa ja seuraamista. Teknisesti aikalailla pielessä, mut intoa oli kuin ilmapallossa, mikä nyt on mun mielestä tärkeempää. ;)
Noh, kävin tietokoneelle ja pyysin Agoa tuomaan mulle sukat. Koira viipottaa mun huoneeseen ja tuo sukan -> kehuin. Pyydän tuomaan toisen, viipottaa taas ja tuo villapaidan, kiitän ja pyydän tuomaan sen sukan. Taas lähtee lilla etsimään ja tuo tällä kertaa sukan, mistä palkkasin. Arvatkaa toiko se mulle loppuillan kaikkea minkä löysi. :D

Kisoihin on 2 päivää ja liikkeet voivat hyvin, huonosti ja hyvin huonosti. Nouto, jäävät ja silloin tällöin seuraaminen&kaukot hyviä, luoksetulo sen sijaan huonosti ja hyvin huonosti. Noh, jos se ei pysähdy, niin ei pysähdy, pitää alkaa tekemään oikeasti töitä sen eteen kisojen jälkeen. (Hoh, senkun näkisi!) Kaukoissa tänään ei meinannut nousta millään ekalla, mutta tais olla vaan tilapäinen mielenhäiriö.
Käytiin yksi ilta parkkihallissakin, ei mitään onkelmia sen suhteen. Ihan luottavaisilla mielin kokeeseen, saa nähdä kuin käy!

Agolla on nyt 3 fysioterapiaa takana ja tulokset ovat olleet enemmän kuin hyviä! Toisesta jalasta jumit kokonaan poissa, koiran liikkeet ja koko olemus ovat muuttuneet! Ylälinjakin on suoristunut, eli kyllä on ollut apua koko rahan edestä. Ensi vuonna jatkuu sertin metsästys!

Kommentit

  1. Onnea kokeeseen (vaikkakin taisi olla jo reipas viikko sitten)! Miten meni :)?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti