Ilman sua mun sateenkaariki on vaan harmaa

Eilen Ago kävi makaamaan jalkoihini tietokone pöydän alle, niinkuin aina. Tällä kertaa kuitenkin ulahti ja hyppäsi pystyyn ja alkoi ontua ja aristaa vasenta takajalkaa. Illalla näytti jo paremmalta, mutta tänään meni taas huonommaksi.
Aamulla soitettiin eläinlääkärille, viikonloppuna lohjenneesta hampaasta ja jalasta (ja pitäisi tuo rokottaakin), aika saatiin vasta torstaille. Päivällä ulahti jo lonkan kohdilta silittämisestä, iltapäivällä lähdettiin päivystykseen hakemaan kipulääkettä. Eläinlääkäri tutki jalan ja kuten arvasinkin, oli vika lonkassa, paljoa ei tarvinnut lonkkaa venyttää kun jo huuti. Kipulääkettä laitettiin pistoksena ja saatiin resepti.
Nyt odotellaan torstaita, jotta oltaisiin vähän viisaampia. Painoa ei varaa jalalle enää ollenkaan, ei pysty makaamaan sillä lonkalla, liikkuu 3 jalalla ja nousee makuultakin 3 jalalla. Kohtuullisen rauhalliselta vaikuttaa kuitenkin.

Epäilen, että meidän kisaura on nyt paketissa, tärkeintä on kuitenkin saada koira kuntoon. Hyvinhän tuo tuntuu pärjäävän kolmellakin jalalla, mutta onko se sitten lagoton elämää, siitä voi olla montaa mieltä...

Kommentit

  1. Ikävä kuulla huonoja uutisia Agon jalasta :<
    Toisaalta otsikko oli vähän dramaattinen ja odotin lukiessa jotain paljon pahempaa..

    Olen seurannut tätä Agon blogia jo pitkään ja toivottavasti kuulumisten kirjoittelu jatkuu, vaikka kisaura päättyisi. Ja ehkä siinäkin vielä toivoa on?

    Paranemisia ja rapsuja Agolle!

    T: Tiina ja (myös vähän jalkawammanen lagotto) Indy

    VastaaPoista
  2. Juu, olen vähän neuroottinen tuon koiran suhteen ja pelkään aina pahinta.. :)

    Toivoa on, ainakin kotikoirana olemiseen ja ei se kisaaminen meille tärkeintä ole, minulle on jo tarjottu paria koiraa kisakavereiksi, jos kentille ja kehiin halajaa ja Agosta ei enää siihen ole. Vaikka tottakai haluaisin saada Agolle vielä ainakin sen TK2 ja muotovalion arvon, niin lähellä ne ovat kumminkin.

    Pitääkin tutustua teidän blogiinne. Mikäs Indyn jalassa sitten on, lonkat näyttäisivät olevan ihan hyvät, toisessa polvessa jotain pientä?

    Seuraavan lagoton (tai koiran ylipäätänsä) kanssa olen kyllä tosi tarkkana suvun terveyden kanssa, vaikka eihän se silti varmaa ole. Onnenksi lonkkiin ollaan nyt alettu puuttua, koska ne selkeästi vaivaavat myös näin kevyttäkin rotua..

    -Jenni

    VastaaPoista
  3. Pieni fiba tossa oikeassa polvessa on aiheuttanut meille harmia ihan tarpeeks ja vähän ylikin..
    Ensin odoteltiin puolisen vuotta josko polvi ajan kanssa ja lihasten kehittyessä paranisi. Ja piti "ottaa rauhallisesti" aktiivisen pennun kanssa monta kuukautta.
    Lopulta rutiinileikkaus tehtiin koiran ollessa vähän päälle vuoden - siis ihan hirveän aktiivinen. Ja siitä kuntouduttiin viitisen kuukautta. Taas "iisisti ottaen"..
    Viime kuussa polveen kiinnitetty rautatappi olikin lähtenyt liikkeelle ja piti ottaa ulos. Ja taas oli otettava iisisti.
    Käytännössä koko sen koiran aktiivisin hösellysaika oltiin varuillaan, ja joka hypyn ja pompun jälkeen pulssi nousi pelosta, että josko se nyt lopullisesti räsähtää rikki (lääkärien worst-case-scenariot tietysti tiukasti mieleen painuneina..)

    Mutta! Nyt ois koira kunnossa :) Ja polvihomma olikin sinänsä pieni ja melko rutiinihomma, mutta vaati vaan kamalasti aikaa ja verotti lähinnä ensimmäisen koiran kohdalla mulle harmaita hiuksia kaikkine mahdollisine kauhikuvineen. Pidän Indyä kyllä tosi terveenä koirana, jolla sattu olemaan toi yks huono-onninen polvi.

    Huh, tulipahan pitkä sepustus :)

    Mutta hyvää loppukesää teille! Pidän peukut pystyssä, että Ago pysyis mahdollisimman terveenä, eikä lonkat vaivaisi liikoja.

    VastaaPoista
  4. Onneksi teillä on ollut noin hyvä tuuri, että Indy on saatu kuntoon!

    Ago kävi tänään taas lääkärissä, olen nyt itse reissussa ja nyt Ago on sitten alkanut ilmeisesti aristaa polvea. Polvi tutkittu 0/0, en tiedä onko ristisiteet paukkuneet vai mikä ihme. Eläinlääkäri ei tehnyt kuin akupunktion neuloilla, polven kohdalla oli aristanut. Pitää nyt miettiä käyttääkkö varuiksi toisellakin lekurilla, ettei nyt jää mitään huomioimatta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti