Mää tarjoon, sää maksat !

Pakko todeta, että onneksi tuo koira on joissain asioissa fiksumpi kuin omistajansa.. Käytiin yksi päivä lenkillä kävelemässä moottorikelkan reittiä pitkin, otin sitten naksun mukaan, ajattelin että reenaillaan siinä lenkin lomassa. Hyvälle kuulostaa tähän asti..
Noh, loppu vaiheessa lenkkiä tajuan että se naksu muuten on jäänyt johonkin matkan varrelle ja mietin jo, että otinko koko klikkeriä mukaan. Ei muuta kun takaisin päin. Aika epätoivoiselta tuntui etsiä kinoksista pientä laatikkoa, varsinkin kun sitä ei missään näkynyt. Aloin luopua jo toivosta, kunnes mieleen tuli, että Ago tykkää kyllä naksua noutaa, jos sen vain jostain löytää. Ja arvatkaa tuliko koira sillä samaisella sekunnilla polleana tuomaan aarrettaan.. En siis käskyttänyt sitä etsimään mitään, ihan omatoimisesti se sen sieltä hangesta oli bongannut. Viksu piski, pakko sanoa. Tästä tulikin sitten jättipalkka! ;) Ago vissiin meinasi, että pakko tämä on mukaan ottaa, tai jää kaikesta kivasta paitsi.

Kotona edelleen kertailtu kaukoja, pitäisi nyt alkaa ihan tosissaan treenata sitä voittajaa, jos siellä meinaa joskus pärjätä. Tavoitteena, ettei siellä jahkattaisi 3 vuotta. ;D (eli sitten se 4 vuotta?)