Sit kun lähdet kulkemaan, tiedän, et lähde pois, vaan sä meet toista tietä ja sielläki tähdet loistaa
Hetki eilisen postauksen jälkeen kuulin musertavia uutisia. Maailman hienoin, kultaisin ja lähes täydellinen Sera oli nukkunut pois. Sanat eivät riitä kuvaamaan tuota koiraa, eikä tätä tyhjiötä, minkä se jälkeensä jätti.
Voi ehkä kuulostaa hassulle, enhän edes ehtinyt viettää konkreettisesti paljoa aikaa Seran kanssa. Silti Sera on vaikuttanut minun, ja monen muunkin, elämään ratkaisevasti. Ilman Seraa minulla ei olisi Rossia. Ilman Seraa minulla tuskin olisi lagottoakaan. Ilman Seraa en olisi tutustunut niin moneen ihmiseen, joista on tullut hyviä ystäviäni.
Vaikea ymmärtää miten paljon yksi koira voi tehdä, miten paljon se voi vaikuttaa kaikkien meidän elämään.
Terhi, olen niin pahoillani puolestasi.
Kiitos Sera, kiitos kaikesta ♥
Voi ehkä kuulostaa hassulle, enhän edes ehtinyt viettää konkreettisesti paljoa aikaa Seran kanssa. Silti Sera on vaikuttanut minun, ja monen muunkin, elämään ratkaisevasti. Ilman Seraa minulla ei olisi Rossia. Ilman Seraa minulla tuskin olisi lagottoakaan. Ilman Seraa en olisi tutustunut niin moneen ihmiseen, joista on tullut hyviä ystäviäni.
Vaikea ymmärtää miten paljon yksi koira voi tehdä, miten paljon se voi vaikuttaa kaikkien meidän elämään.
Terhi, olen niin pahoillani puolestasi.
Kiitos Sera, kiitos kaikesta ♥
Kiitos Jenni, kuin puit niin kauniisti sanoiksi Seran muiston. Saamme olla onnellisia, jos edes kerran meillä on tuollainen koiraystävä rinnallamme. Olen aivan varma, että Rossista tulee vielä jonain hetkenä sinulle yhtä tärkeä käänteentekijä kuin Sera on minulle ollut. Pitäkäämme nyt yhdessä hyvää huolta siitä perinnöstä, minkä Seelis meille jätti. <3 -Terhi
VastaaPoista