Eilen käytiin hallilla treenaamassa Johannan, Ullan, Nean ja Veeran kanssa.
Rompponen otti paikkamakuun, molemmat seuraamiset, tunnarin ja tavallisen noudon.
Paikkamakuussa kesti, mutta alkuun vähän itketti. Eli edelleen levoton. Aluksi pidin etäisyyden lyhyenä ja kävin palkkaamassa useampaan kertaan. Lopulta pystyin menemään jo kauemmas, ja olemaan hieman pitempään. Koemaiseen suoritukseen on kuitenkin vielä pitkä matka kuljettavana.
Seuraamiset oli hyvät, hihnassa otti lopussa vähän häiriötä ja meinasi unohtua katselemaan, mutta skarppasi. Vapaana seuraaminen parempi, vaikka alkuun ainakin tuntui että edisti. Käännökset alkaa tuntumaan näppäriltä, pitäisi varmaan saada videomateriaalia vielä todisteeksi. Yritin siis pitää katseen edessä ja olla tuijottamatta koiraa. Rossi ei paineistu tuijottamisesta, mutta tottakai tavoite on kulkea itse selkä suorana ja leuka ylhäällä. Jokatapauksessa, ainakin se tuntui hyvältä ja Ulla sanoi, että se näytti hyvältä, joten uskotaan.
Tunnarissa oma vietiin kasan sekaan (ehkä 50 kapulaa?). Rossi lähti vauhdilla etsimään, kävi tarkastamassa myös pienen matkan päässä olleen koemaisen rivin, palasi kasalle ja toi oman. Etsimiseen meni aikaa, mutta koko ajan sillä oli ajatus siitä, mikä oli tehtävänä. Tästä olin erityisen iloinen! :)
Välissä koira autoon odottelemaan ja lopuksi noutoa. Millään ei meinannut kestää, vaan yritti varastaa. Muuten hienot noudot, muisti myös palauttaa laukalla. :)
Tänään käytiin poikien kanssa lenkkeilemässä ihanassa talvisäässä. Hyvin jaksoi Agokin, vaikka vähän pakkanen varpaita purikin. Agolla on muuten päällä Hurtan Ultimate-takki ja Rossilla Back On Trackin verkkoloimi.
Koska Agosta ei ole ollut piiiitkään aikaan kuvia, ovat tämän postauksen kuvat omistettu tälle maailman kultaisimmalle ystävälle ♥
Kommentit
Lähetä kommentti