Leijonat tanssii ja tanner tärisee

Varmasti jokainen koiraharrastaja tietää sen tunteen, kun jonkun asian kanssa on tehty valtavasti töitä ja sitten tapahtuu sellainen edistysaskel, ei välttämättä edes kovin iso, joka antaa uskoa jatkaa harjoituksia. Kuten arvata saattaa, meillä oli tänään sellainen hetki. :)
Olimme "omatoimisissa" näyttelytreeneissä. Rossi oli taas vähän kovat kierrokset, liikkuminen ryhmässä oli lähinnä ilmaloikkia ryhmässä. :D Meillä oli "tuomarina" erään treenaajan mies, jota käytin tottakai hyväksi Rossin sosiaalistamisen suhteen. :D Sovittiin, että hän ei tule meidän luokse, vaan me mennään häntä kohti. Rossi otti asian hyvin kirjaimellisesti ja hyppäsi suoraan vasten, hämmentyi itsekin, että tämähän on mies, ei kuitenkaan panikoinut. Oli jännittynyt, mies syötti makkaran ja juuston paloja ja silitteli kyljestä. Sitten pieni tauko. Mies tuli vielä lopuksi Rossin luo, seisotin Rompposta vapaasti, häntäkin ihan heilui, kun hän kierteli ensin meidän ympärillä ja kävi sitten kyykkyyn. Ennenkuin ehdin mitään tehdä, Rossi meni miehen luo, nuolaisi naamasta ja parkkeerasi miehen kainaloon. :D Syöttelin Rossille nameja ja se oli täysin rentona vieraan miehen tutkittavana. Enää ei miestuomaritkaan tunnu mahdottomalta ajatukselta. :) Toki siihen on vielä pitkä matka, mutta uskomatonta miten tuo koira vain paranee ja paranee vanhetessaan.


Näyttelytreenien jälkeen ajeltiin Tapikselle treenaamaan vielä tokoa. Paikkamakuu 1,5min, alussa haisteli maata, annoin "maahan"-käskyn ja rauhoittui.
Ohjatun suuntia lelun kanssa.
Ruutua lelun kanssa, hyvin haki katseellakin ruudun suuntaan, toki ollaan vielä niin alkeissa, että todellisuudessa haki katseellaan lelua. Ruutu, kaukot ja paikkamakuu kuntoon, niin päästään helposti siirtymään voittajaan kun sen aika on.
Mä odotan mielettömällä innolla kevään koekoitoksia! :)

JA SUOMI VOITTI OLYMPIAPRONSSIA LÄTKÄSSÄ !!!! ♥♥♥♥ 8 ♥♥♥♥

Kommentit