Kun tietokone ei lähde päälle ja kameran sisään on jämähtänyt roska, mikä ei lähde pois, on blogin kirjoittaminen hieman haasteellista. Onneksi armas avopuoliso lupasi hieman pitkin hampain, että saan käyttää hänen konettaan blogin päivittämiseen :D Että jos jollakin on halvalla Canon-runkoa tai tietokonetta tarjolla, niin saa vinkata :)
Mitään suuria mullistuksia ei ole taaskaan meidän elämässä tapahtunut, Rossi treenaa tokoa meidän oman porukan treeneissä ja jälkikeppien ilmaisua Terhin "ankaran" opastuksen alla. :D
Ollaan kuitenkin tämä syksy pyhitetty myös uusille harrastuksille; ollaan käyty kokeilemassa sorsastusta, rallytokoa ja flyballia. Toki ollaan doboiltu kotona, kun se oma pallo tuli ostettua. Siihenkään ei joku kurssi tekisi pahaa, olen vähän hukassa mitä kaikkea pallolla voi tehdä, vaikka kirjankin ostin.
Siskoni ja hänen miehensä harrastavat metsästystä ja olen joskus leikilläni ajatellut lähettää Ropposen heidän mukaansa sorsajahtiin. Tuli sitten siskon kanssa puhetta asiasta, ja niin löysin itseni viikko sitten heittelemästä kuollutta sorsaa Rossille.
Ensin Rom pelkäsi sorsaa, sitten viskoimme sitä porukalla yksinään, Rossia kiinnosti enemmän elävien kanojen pöllyttäminen. :D Kun viimein otin Rossin sivulle perusasentoon ja tein noudon sorsalla tokomaisesti, pääsi se juonesta kiinni. Rossi kantoi sorsia todella kauniisti, ei repinyt tai ollut kovasuinen.
Seuraavaksi siirrytiin rantaan kokeilemaan ja nyt viimeistään Rossi oli liekeissä. Kokeiltiin myös niin, että ammuttiin haulikolla, heitettiin kuollut sorsa ja päästettiin Rossi hakemaan lintua. Vähän Rossi säpsähti haulikkoa, onhan se aika vakuuttava ääni. Toimintakyky säilyi kuitenkin hienosti ja saatiin lupa osallistua joskus ihan passiin. Kyllä lagotosta on moneksi. :)
Aivan alkujaanhan lagotto on ollut noutava lintukoira, kun suoalueet kuivatettiin, siirtyi se tryffelikoiraksi ja riistavietti jalostettiin pois. Mitään suurta viettiä Rossi ei osoittanut sorsaa kohtaan, mutta eihän se noutamaan opetetulle koiralle ole kapulaa kummempi noudettava. Haavakon kohdalla täytyy varmasti olla jo enemmän riistaviettiä... ...tai sitten ihan vaan taistelutahtoa... ;)
Jäljestäminen meni taas ihan päin prinkkalaa, milloin mikäkin risu tai heinänkorsi tökki Rossia nenään ja sen jäljestysmotivaatio alkoi laskemaan. Jätettiin jälki siis toistaiseksi hautumaan, ehkä ensi kauteen asti jopa, mutta keppien ilmaisua ollaan treenattu. Tällä hetkellä Rossi osaa sisällä koskea keppiä ja mennä maahan. Ollaan treenattu tätä naksuttimella, melkein päivittäin ja parissa viikossa ollaan päästy tähän pisteeseen. Mä olen toivottoman huono ajoituksessa ja solmussa koko ajan, Rossi sensijaan loistaa tässäkin ja paikkaa ohjaajan heikkouksia. :D
Eilen lähdettiin möllirallytokokisoihin. Rossi ei ole tehnyt rallytokoa yhtään, Ago sen yhden kurssin verran. Hyvin meni silti molemmilla pojilla. Ago suoritti mölliradan ja alokasradan, Rossi vain alokasradan.
Agon ensimmäisellä radalla minä tein virheen, kun en pysähtynyt koiran ympärikiertämisen jälkeen. Siitä lähtikin sitten 10 pistettä pois, muuten erinomainen suoritus. Tulos 90/100p.
Rossilla oli paha päivä, se katseli maisemia ja oli ihan omissa maailmoissaan. Muutama virhe ja lopputulos taisi olla 95/100p.
Agon toisela kierroksella en enää sabotoinut suoritusta ja pappa näytti parastaan täysien pisteiden merkeissä. Aika riitti kolmanteen sijaan. Toivottavasti ensi vuonna päästään virallisiin kisoihin! :)
Rallykisojen jälkeen Rossi kokeili vielä flyballia. Rossilla meni ihan hyvin, jos ei lasketa sitä, että Roms heitti pallon takaisin koneen lataajalla ja kerran lähti pörhistelemään toiselle urokselle, jonka omistaja onneksi sai mesoamisellaan Rossin vaihtamaan suunnitelmaa, kiitos hänelle siitä. :) Tämän jälkeen Rossi vielä välillä mulkoili muita, mutta keskittyi omaan suoritukseen. Treenin jälkeen ärähti vielä samaiselle koiralle, mistä annoin palautetta. Sen jälkeen pystyi jopa tekemään paikkamakuun, vaikka se koira juoksikin vapaana kentällä. Kuria, kuria. :)
Remmirähjäys on tällä hetkellä sillä mallilla, että kotopuolen lenkkireitellä saattaa kuumua ja päristä, mutta kun käydään vaikka kaupungilla lenkillä, voi ohittaa jo nätisti. Rasittava tapa tuo remmirähjäys, mutta ehkä siitäkin päästään vielä, kun ikää tulee lisää.
Postauksen vesileimattomat kuvat Jasmin P. http://domibostoni.kuvat.fi/
Mitään suuria mullistuksia ei ole taaskaan meidän elämässä tapahtunut, Rossi treenaa tokoa meidän oman porukan treeneissä ja jälkikeppien ilmaisua Terhin "ankaran" opastuksen alla. :D
Ollaan kuitenkin tämä syksy pyhitetty myös uusille harrastuksille; ollaan käyty kokeilemassa sorsastusta, rallytokoa ja flyballia. Toki ollaan doboiltu kotona, kun se oma pallo tuli ostettua. Siihenkään ei joku kurssi tekisi pahaa, olen vähän hukassa mitä kaikkea pallolla voi tehdä, vaikka kirjankin ostin.
Siskoni ja hänen miehensä harrastavat metsästystä ja olen joskus leikilläni ajatellut lähettää Ropposen heidän mukaansa sorsajahtiin. Tuli sitten siskon kanssa puhetta asiasta, ja niin löysin itseni viikko sitten heittelemästä kuollutta sorsaa Rossille.
Ensin Rom pelkäsi sorsaa, sitten viskoimme sitä porukalla yksinään, Rossia kiinnosti enemmän elävien kanojen pöllyttäminen. :D Kun viimein otin Rossin sivulle perusasentoon ja tein noudon sorsalla tokomaisesti, pääsi se juonesta kiinni. Rossi kantoi sorsia todella kauniisti, ei repinyt tai ollut kovasuinen.
Seuraavaksi siirrytiin rantaan kokeilemaan ja nyt viimeistään Rossi oli liekeissä. Kokeiltiin myös niin, että ammuttiin haulikolla, heitettiin kuollut sorsa ja päästettiin Rossi hakemaan lintua. Vähän Rossi säpsähti haulikkoa, onhan se aika vakuuttava ääni. Toimintakyky säilyi kuitenkin hienosti ja saatiin lupa osallistua joskus ihan passiin. Kyllä lagotosta on moneksi. :)
Aivan alkujaanhan lagotto on ollut noutava lintukoira, kun suoalueet kuivatettiin, siirtyi se tryffelikoiraksi ja riistavietti jalostettiin pois. Mitään suurta viettiä Rossi ei osoittanut sorsaa kohtaan, mutta eihän se noutamaan opetetulle koiralle ole kapulaa kummempi noudettava. Haavakon kohdalla täytyy varmasti olla jo enemmän riistaviettiä... ...tai sitten ihan vaan taistelutahtoa... ;)
Jäljestäminen meni taas ihan päin prinkkalaa, milloin mikäkin risu tai heinänkorsi tökki Rossia nenään ja sen jäljestysmotivaatio alkoi laskemaan. Jätettiin jälki siis toistaiseksi hautumaan, ehkä ensi kauteen asti jopa, mutta keppien ilmaisua ollaan treenattu. Tällä hetkellä Rossi osaa sisällä koskea keppiä ja mennä maahan. Ollaan treenattu tätä naksuttimella, melkein päivittäin ja parissa viikossa ollaan päästy tähän pisteeseen. Mä olen toivottoman huono ajoituksessa ja solmussa koko ajan, Rossi sensijaan loistaa tässäkin ja paikkaa ohjaajan heikkouksia. :D
Eilen lähdettiin möllirallytokokisoihin. Rossi ei ole tehnyt rallytokoa yhtään, Ago sen yhden kurssin verran. Hyvin meni silti molemmilla pojilla. Ago suoritti mölliradan ja alokasradan, Rossi vain alokasradan.
Agon ensimmäisellä radalla minä tein virheen, kun en pysähtynyt koiran ympärikiertämisen jälkeen. Siitä lähtikin sitten 10 pistettä pois, muuten erinomainen suoritus. Tulos 90/100p.
Rossilla oli paha päivä, se katseli maisemia ja oli ihan omissa maailmoissaan. Muutama virhe ja lopputulos taisi olla 95/100p.
Agon toisela kierroksella en enää sabotoinut suoritusta ja pappa näytti parastaan täysien pisteiden merkeissä. Aika riitti kolmanteen sijaan. Toivottavasti ensi vuonna päästään virallisiin kisoihin! :)
Rallykisojen jälkeen Rossi kokeili vielä flyballia. Rossilla meni ihan hyvin, jos ei lasketa sitä, että Roms heitti pallon takaisin koneen lataajalla ja kerran lähti pörhistelemään toiselle urokselle, jonka omistaja onneksi sai mesoamisellaan Rossin vaihtamaan suunnitelmaa, kiitos hänelle siitä. :) Tämän jälkeen Rossi vielä välillä mulkoili muita, mutta keskittyi omaan suoritukseen. Treenin jälkeen ärähti vielä samaiselle koiralle, mistä annoin palautetta. Sen jälkeen pystyi jopa tekemään paikkamakuun, vaikka se koira juoksikin vapaana kentällä. Kuria, kuria. :)
Remmirähjäys on tällä hetkellä sillä mallilla, että kotopuolen lenkkireitellä saattaa kuumua ja päristä, mutta kun käydään vaikka kaupungilla lenkillä, voi ohittaa jo nätisti. Rasittava tapa tuo remmirähjäys, mutta ehkä siitäkin päästään vielä, kun ikää tulee lisää.
 |
| "Harmittaa niin pirusti, kun sain kurinpalautuksen :((" |
Postauksen vesileimattomat kuvat Jasmin P. http://domibostoni.kuvat.fi/
Kommentit
Lähetä kommentti