 |
| Mitalia voi käyttää myös ponnarina |
Rossi kävi muutama viikko takaperin rallattelemassa itselleen RTK2 -koulutustunnuksen. Rata oli mukavan suoraviivainen, kuten Taru Leskisen radat yleensäkin. Pisteitä kertyi 98/100 ja luokkavoitto vielä. Saa nähdä lähdetäänkö kohti voittajaluokkaa, ainakin ollaan aloitettu oikealla seuruu-treenit.
Otsikkoon viitaten, tässä kuussa on palanut jo nyt ihan käsittämätön summa rahaa koiriin. Maksoin Onnidogin osallistumismaksun sekä mökkivuokran ennakkovarauksen. Rilla tuli ilmoitettua kahteen näyttelyyn, lähdemme reissuun junalla. Rilla ei ole ikinä matkustanut edes bussilla joten jännä reissu voi olla tiedossa, etenkin kun matkaan kuuluu myös vaihto. :D Otetaan vastaan vinkkejä miten selvitä täydestä lemmikkivaunusta koiran kanssa, joka rrrrakastaa kaikkia. :D
Rahanmeno jatkui ostoksilla uudistetussa Rahulan Rehussa, koirille hankittiin ruokaa pakkanen täyteen, 11kg Acana säkin sekä sinkki- ja nivelravinteet. Phuuh.
Lisäksi Rossi pitäisi käyttää lohjenneiden poskihampaiden poistossa. Taitaa meidän pojan näyttelyura olla sitten siinä, vaikka hammastodistuksen saisikin. Tosin on tässä Rossin edellisestä näyttelystä muutenkin kaksi vuotta aikaa.
Rilla piipahti reilu viikko myös virallisissa joukkotarkastuksissa sisarustensa kanssa. Ensimmäistä kertaa näin Rillan sisaruksia luovutusiän jälkeen, paikalla olikin pennuista 6/7. Hyvin huomasi, miten ulkosiitoksessa pentue ei ole erityisen tasaista ulkoasultaan. Oli pientä, oli suurta, oli gaselliraajaista ja sitten meidän pyörylä Rilla. :D Luonne oli reipas ja sosiaalinen jokaisella.
Jännitin terveystutkimuksia aivan järkyttävän paljon, voin pahoin ja tihrustin itkua. Lääkäri aloitti kuvaamisen kyynäristä, jotka olivat hyvät. Selästäkään ei löytynyt huomautettavaa. Lonkista jouduttiin ottamaan useampi kuva ja ehdin tuskastua, kun lääkäri ei ensimmäisiä kuvia kommentoinut mitenkään, katsoi vain kulmat kurtussa. Lopputulos oli kuitenkin se, että lonkat ovat B/B, myös Kennelliiton lausujan mielestä. Pääasia, ettei lonkissa ollut löysyyttä, vaikka mä neuroottisena varmasti kuvautan Aprilian uudestaan muutaman vuoden päästä, lähinnä nivelrikon varuilta. Tihrustin kyllä onnesta itkua myös kuvauksen jälkeen. :D
Aksaa ei varmaan aloiteta kuitenkaan, mutta muuten ei muuta kuin kovaa käyttöä.
 |
| Sieltä se alkaa tulla <3 td=""> |
Kävimme viime sunnuntaina näyttelyssä Varkaudessa. Rillan tulos oli päivän rumin lagotto (ainut EH), mikä kieltämättä söi naista. :D Onneksi Cara-mummo piti lippua korkealla ollen paras narttu 2 ja ROP-veteraani. Neljä näyttelyä, neljä veteraanien voittoa. Mummo on rautaa. :)
Paikalla oli myös paljon uusia sekä vanhoja tuttuja. Pääsääntöisesti lagottokehän laidalla on kyllä aina mukava ja kannustava tunnelma, mikä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys.
 |
| Hän joka ei osaa käyttäytyä :D |
Näyttelypäivän kruunasi kuitenkin myöhemmin saamani viesti, jossa kehuttiin kovasti Rillaa, sitä miten se on niin kivan luonteinen koira ja miten hyvältä meidän suhde vaikuttaa. Jouduin tosin paljastamaan, että oikeasti olen joutunut tekemään töitä, jotta Pikkukoira pitäisi minua yhtään minään. Se on ihan mun miehen koira, vaikka toisaalta onkin taas kovin nimenomaan mun perääni. :D
Summa summarum, Aprilia on ollut kaikinpuolin mainio koira, sillä on kultainen luonne, se on kaikinpuolin terve, eikä se rumakaan ole. Näillä näkymin pentuja on siis odotettavissa parin vuoden päästä Come Se-kennelnimen alle. :)
Kommentit
Lähetä kommentti