If you can dream it, you can do it

Kovin on näyttelypainotteisia postaukset, mutta meidän arki on niin tavallista, ettei siitä ole kirjoitettavaa. Treenitkin olivat tauolla, viime tiistaina palattiin sorvin äärelle, mutta Rilliksen treeneistä ei jäänyt kerrottavaa tuleville sukupolville.

Agolla todettiin senioritarkastuksessa munuaisten vajaatoiminta ja samalla viikolla toinen lääkäri, jos nyt ei ihan tyrmännyt, mutta melkein, diagnoosin. Keuhkokuvissa näkyi kuitenkin rinnassa jonkinlainen kasvain, mutta niin kauan kun se ei pappakoiraa vaivaa, saa se jatkaa elämästä nauttimista. Sydämen ja keuhkojen äänet olivat kuitenkin normaalit. Hampaita jouduttiin muutama poistamaan. Operaatio meni hyvin ja Papsu on toipunut hienosti. 

Semmoinen keinuhevonen se :D

Nyt kuitenkin näyttelyuutisten pariin. Eilen matkattiin Rillan kanssa Laukaalle lagottojen erikoisnäyttelyyn. Näyttelyyn oli ilmoitettu 90 lagottoa, 6 pentua, 53 narttua ja 31 urosta. Rilla oli vuorossa ensimmäisenä. Tyyppi oli hieman aktiivisella tuulella, omaa vuoroa odottaessamme se roikkui jakun hihassa sekä hameen helmassa. Tuomari ei pitänyt Rillan päästä, tosin lohdutti että luita syöttämällä siihen saisi enemmän lihasta ja siten myös pyöreyttä. Tiedä sitten. :D Tulos erittäin hyvä, eikä sijoitusta valtavassa junnuluokassa.



Rillan emä, Zeta, teki erkkarissa paluun näyttelykehiin 1,5 vuoden tauon jälkeen. Hieman tosin saatoin painostaa Terhiä ilmoittamaan Ksepin kehään. :D
Zeta olikin jo "top quality"-narttu ja tuomari nosti meidät erittäin kovatasoisen valioluokan kärkeen SA:n kera.


Lennosta koiran vaihto ja kehään Caran, eli Zetan emän kanssa. Kävimme tuomarin kanssa myös Carasta mielenkiintoisen keskustelun.. :D Caran tulos erinomainen, muttei luokkasijoitusta.



Paras narttu kehässä oli toinen toistaan kauniimpia koiria, joista tuomari rankkasi jatkoon muutaman, myös meidät. Juosta sai kyllä koko rahan edestä. Pisimpään tuomari mietti Zetan ja veteraaniluokan voittaneen nartun välillä. Tällä kertaa voittoon kuitenkin ylsi meidän Ksepi, pikku käpynen!




ROP-kehässä vastaan tuli näyttävä, urokset voittanut Dante (Solipse Dante Di Coco). Tuomari kävi uroksen läpi ja sitten taas juostiin....



.... ja Zetahan juoksi itsensä erikoisnäyttelyn kauneimmaksi! Yksi unelma tuli toteen - ja tyylillä! :)
Lisäksi Zeta voitti näyttelyn paras pää-palkinnon. Paras turkki kilpailussa tuomari pohti Zetan ja veteraani-ikäisen Mokon (Gewitter La Hera) välillä. Moko voitti ansaitusti, täytyy sanoa, että kyseisellä koiralla oli ehkä kauneimmat koskaan näkemäni kiharat. Ja vieläpä veteraani-iässä!




Hieman naureskellen päätettiin esittää vielä Come Se-kasvattajaryhmä, joka koostui kolmesta eri yhdistelmästä. Viljo ei ole edes sukua Zetalle, Rillalle ja Fidolle. Lisäksi Zetaa lukuunottamatta olimme keränneet kaikille EH:t, joten odotukset eivät olleet kummoiset. Olen suorastaan liikuttuneen ylpeä siitä, miten meidän ensikertalaiset selvisivät kasvattajaryhmän esittämisestä, se kun on aivan oma taiteenlajinsa. Kehässä ehdittiin Suvin kanssa prepata Auli ja Minttu siihen, mitä tapahtuu ja ainakin itsellä oli kehässä sellainen olo, että kaikki meni esittämisen osalta juuri niinkuin piti.
Enkä valehtele yhtään kun sanon, että yllätys oli valtaisa kun Come Se-ryhmä ylsi toiseksi, heti äärimmäisen tasaisen Wildfinn-ryhmän perään. Uskomatonta! 

Ulkoistettu kasvattaja huolittiin sentään kuvaan mukaan ;)


Olen valtavan kiitollinen Terhille, että olen saanut esittää Zetaa kaikki nämä vuodet. Voi olla, että tämä oli meille "Once in a lifetime"-kokemus, mutta toivottavasti ei. Kiitos "meidän perheelle" mukavasta erkkarista ja onnea kaikille menestyneille!

Huomenna lähdetään kohti Kroatiaa!

Kommentit