Vuosi 2017

Epäilemättä yksi raskaimmista vuosista itselleni. Toivotaan, että vaikeudet ovat jääneet taakse ja vuodesta 2018 tulee helpompi.
Käydään kuitenkin vähän läpi, mitä vuonna 2017 meidän laumassa tapahtui



Rossi

Tavoitteet:
TOKO - VOI1. Vaatii varmasti verta, hikeä ja kyyneliä. Mutta ponnistellaan kohti tottelevaisuusvalioitumista.
RALLY - RTK2. Ehkä voittajaan, jos jaksan treenata oikeanpuolen seuraamisen (en usko että jaksan :D)
NÄYTTELYT - Ulkomaille? Suomessa ei tarvetta kisata

Todellisuus:
TOKO - Voittajaa treenattiin, mutta en oikein tiedä miten saisin itseni motivoitua treenaamaan tosissaan sitä.
RALLY - RTK2 ainut mikä saavutettiin. Käytiin myös rotumestaruuksissa rally-tokon voittajaluokassa, ei riittäneet pisteet tulokseen, Rossilla oli vähän liian kivaa ( kuten videolta näkee). Oikealla seuraaminen sujuu, kun vire on tarpeeksi alhaalla (eli harvoin :D)
NÄYTTELYT - ei käyty ollenkaan.
Rossi kävi parin osumaa ottaneen hampaan poistossa, muuten ei eläinlääkärillä tarvinnut käydä.

Rillis Jyväskylässä maaliskuussa. Ei ollut kuulemma tarpeeksi päätä hällä...


Rillis

Tavoitteet:
TOKO - Tavoitteena päästä Kymenläänin kennelpiirin nuorten koirien tokorinkiin. Kisataan, jos siltä tuntuu. Vielä tuntuu kovin kaukaiselta, vaikka tammikuun lopussa tulisikin kisaikä täyteen.
RALLY - Sama kuin tokossa, kisataan tai ei kisata. Ei paineita.
NÄYTTELYT - Jos jossain käytäisiin.
MH-ikä tulee syksyllä täyteen, voi olla että menee kuitenkin vuoteen 2018. Myös terveystutkimuksissa käydään.

Todellisuus:
TOKO: Päästiin umpisurkealla suorituksella tokorinkiin loppuvuodesta. Vielä ei olla yhteenkään koulutukseen osallistuttu. 6.12. käytiin möllikokeessa, mikä meni hienosti ja 30.12. uskallettiin kisoihin, joista ALO2. Paljon oli kokeessa hyvää, mutta vieraat ympäristöt ja yleisö tuovat painetta pikkukoiralle
RALLY - Osallistuttiin lagottojen rotumestaruuksiin, ALO88p eli hyväksytty tulos, luokkamestaruus ja rotumestaruuspronssia. Niin ja Rillis oli tuomarin suosikki lagotto. :)
NÄYTTELYT - Käytiin 9 näyttelyä Suomessa ja 4 Kroatiassa. Suomesta 4xEH, 5xERI, 4xSA, neljä PN-sijoitusta, 2 varasertiä ja yksi sertti. Kroatiassa oli kaikissa näyttelyissä ROP-JUN eli sai myös tittelit Split juniorivoittaja sekä Kroatian juniorimuotovalio. Itselle hienoin tulos oli kuitenkin Tuusulan PN4 sijoitus varasertillä, koska Rillis meni oli monesta valiosta! Tuomarina Tuusulassa Very Vigie amerikancockerspanielien kasvattaja Laurent Pichard.
Rilla oli terve koko vuoden, käytiin luustokuvissa (joissa itkin ennen sekä jälkeen tulosten...), missä ei moitteen sanaa (0/0 B/B LTV0 VA0).

Agolle oli tavoitteena pysyä terveenä. Siihen ei valitettavasti päästy, Papalla todettiin senioritarkastuksen yhteydessä munuaisten vajaatoiminta, muutama hammas täytyi poistaa ja lopulta kasvain koitui kohtaloksi vain muutama viikko hammaskontrollissa käynnin (jolloin kaikki vaikutti olevan hyvin) jälkeen. Kiitollisia olemme, että saimme pitää Papan luonamme melkein 12,5 vuotta.


Erkkarin toiseksi paras kasvattaryhmä, Zeta, Rillis, Fido ja Viljo, niin älyttömän ylpeä tästä porukasta

Lisäksi esitin muutamaa CS-koiraa kehässä vuoden aikana, mm. Viljoa (Come Se Cico Tornasse) EH:n arvoisesti Jyväskylän ryhmänäyttelyssä maaliskuussa (syksyllä Viljo nappasi kaksi sertiä omistajansa kanssa, Kodan (Come Se Balla Coi Lupi) valioksi (2xSERT Raision ja Mynämäen ryhmänäyttelyt kesäkuussa), Caraa (Etrusca) erkkarissa (ERI), Liinaa (Come Se Bella Birbante) VSP & SERT Kerimäen ryhmänäyttelyssä ja toki Rilliksen emää Zetaa, joka oli erkkarin ROP ja messarissa ERI. Pohjoismaiden voittajassa Cara-mummo otti omistajansa Suvin esittämänä tittelin PMVV-17, mikä kyllä kruunasi näyttelyvuoden.

Päällimmäiseksi vuodesta 2017 mieleen jäi kuitenkin se, miten monta ihanaa ystävää olen saanut koiraharrastuksen ja meidän kasvattiporukan kautta. Anna, Mervi, Minttu, Suvi ja tietenkin kasvattaja Terhi. Olette korvaamattomia, en voi uskoa miten onnekas olen, että olen päässyt tähän "perheeseen". Ja toki raskaina aikoina myös "oikean" perheen merkitys korostuu. Kun Ago nukkui pois, Rossi oli pari viikkoa vanhemmillani lievittämässä ikävää (ja selvittämässä päätään Rillan juoksuista). Muutenkin Rossi on välillä ollut mummolassa, itsehän se ei haluaisi edes lähteä sieltä :D Jos Rillikselle mun mies on maailman paras ja tärkein ihminen, Rossille se taitaa olla äitini.

Tälle vuodelle sitten uudet suunnitelmat, mistä myöhemmin lisää.

Kommentit