Tammikuussa Rillan veljen, Fidon, omistaja Minttu alkoi taivutella minua lähtemään näyttelyihin ulkomaille. Tuumasta toimeen ja kohteeksi valikoitui huhtikuun viimeisen viikonlopun kaksi kansallista näyttelyä Rakveressa. Ajattelimme ettei paikalle montaa lagottoa ilmoittaudua koska vain muutamaa viikkoa aiemmin oli tittelinäyttely Tallinnan voittaja eikä Eestin voittajaankaan pitkä aika ole. Ja oikeassa olimme, paikalle oli ilmoittautunut 3 lagottoa, Fido, Rillis ja valionarttu.
Reissuun lähdettiin perjantaina päivälaivalla. Tallinnasta hurautimme Latvian rajalle SuperAlkoon hakemaan evästä Mintun ylppäreihin ja meidän pihan rakennustalkoisiin. Myöhään illalla saavuimme Järvajoen kylään majataloomme.
Seuraavana aamuna edessä olikin lievä järkytys, kun selvisi että koirien tassujen pesu oli käytännössä mahdotonta. Kylpyhuoneen suihku oli mallia uimahalli, siinä ei ollut laisinkaan käsisuihkua ja vettä tuli vain hetken kerrallaan. Noh, lagoton kuuluukin olla metsäläisen näköinen joten viimeistely jäi vain saksimisen varaan. :D
Näyttelypaikka oli suhteellisen pieni urheiluhalli Rakveren keskustan tuntumassa. Meidän kehät olivat onneksi väljimmissä osissa hallia. Lauantaina tuomarina oli valkovenäläinen Olga Kojevnikova, joka oli äärimmäisen ilmeetön, mutta koiria kauniisti kohteleva. Fido sai erinomaisen ja sertifikaatinarvoisen joten oli samalla myös paras uros sertin kera. Rillis oli melkoisen vauhdikkaalla tuulella ja esiintyi todella hienosti, Imatran tuomarin väistämisestä ei ollut enää tietoakaan. Rillis oli SA:n arvoinen, kuten myös sievä valionarttu. Parhaan nartun valinnassa yllätyksekseni Rilla vei pidemmän korren saaden sertin ja lopulta se voitti veljensä myös tullen rotunsa parhaaksi! Valitettavasti arvostelu on kirjoittu kielelle, jota emme osanneet kääntää.
Välissä lähdimme käymään syömässä paikallisessa ostoskeskussa ennen ryhmien alkua. Odotellessa seurasimme myös seuraavan päivän tuomarin työskentelyä.
Ryhmän arvosteli sama tuomari kuin rodun. Suurin odotuksin en isoon kehään juossut, esiarvostelussa tuomari ei suonut meihin silmäystä juuri laisinkaan. Siksi olikin suuri yllätys kun Rilla valittiin neljänneksi kauneimmaksi 8-ryhmän koiraksi.
Näyttelypäivän päätteeksi kävimme kiertämässä Rakveren linnan (jonka pusikoista koirat keräsivät itseensä takiaisia, kuinkas muuten) sekä kuvaamassa pienen ankkalammen rannalla koiria.
Sunnuntaina lagotot arvosteli serbialainen eläinlääkäri, Darko Drobnjak, joka oli äärimmäisen miellyttävä tuomari niin koiria kuin handlereita kohtaan. Iso peukku hänelle myös nopeudesta ilman että arvostelun kattavuus kärsi, Rillan arvosteluun eivät edes lomakkeen rivit riittäneet.
Humelomme uusivat edellisen päivän menestyksen, Fido oli VSP ja Rillis ROP, molemmille luonnollisesti myös sertit. Ovat nyt siis molemmat sertiä vaille Viron valioita. Rillalle toki riittää serti myös Suomesta molempiin valionarvoihin.
Jälleen koska aikaa oli, lähdimme läheiseen kauppakeskukseen kuluttamaan aikaa ennen ryhmiä
Myös sunnuntaina ryhmän teki rotutuomari. Rillaa alkoi jo vähän väsymys painaa edellispäivään verrattuna, mutten voi olla kuin ylpeä sen esiintymisestä. Pääsimme jälleen jatkoon ja paransimme pykälällä sijoitustakin, Rillis oli ryhmän kolmas! Nämä sijoitukset olivat ensimmäiset oman koirani ryhmäsijoitukset. Toki tiedostan, että näyttelyssä oli koiria yhtä paljon kuin meillä ryhmänäyttelyissä, mutta ennenkaikkea olenkin ylpeä sisarusten käytöksestä reissussa ja kehässä. Rilliksen esiintyminen on parantunut paljon Gerardin oppien myötä, joten tiedän millä tiellä jatkan.
Ison kehän jälkeen lähdimme kohti Tallinnaa ja kotia. Itse olin kotona kahden aikaan yöllä, väsyneenä, mutta onnellisena. Nyt pidämme hieman taukoa ennen kesäkuun erkkaria, joskin hieman ne cacibit alkavat kutkutella. Tuntuu vain aivan uskomattomalle miten kaunis (myös tuomarien mielestä) koira minun pienestä rumasta ankanpoikasesta kasvoi. Rillan ollessa pentu mietin että kehtaako sitä näyttelyyn koskaan viedäkään, oli se sen verran hurjan näköinen jossain kasvuvaiheessa.
Reissuun lähdettiin perjantaina päivälaivalla. Tallinnasta hurautimme Latvian rajalle SuperAlkoon hakemaan evästä Mintun ylppäreihin ja meidän pihan rakennustalkoisiin. Myöhään illalla saavuimme Järvajoen kylään majataloomme.
Seuraavana aamuna edessä olikin lievä järkytys, kun selvisi että koirien tassujen pesu oli käytännössä mahdotonta. Kylpyhuoneen suihku oli mallia uimahalli, siinä ei ollut laisinkaan käsisuihkua ja vettä tuli vain hetken kerrallaan. Noh, lagoton kuuluukin olla metsäläisen näköinen joten viimeistely jäi vain saksimisen varaan. :D
Näyttelypaikka oli suhteellisen pieni urheiluhalli Rakveren keskustan tuntumassa. Meidän kehät olivat onneksi väljimmissä osissa hallia. Lauantaina tuomarina oli valkovenäläinen Olga Kojevnikova, joka oli äärimmäisen ilmeetön, mutta koiria kauniisti kohteleva. Fido sai erinomaisen ja sertifikaatinarvoisen joten oli samalla myös paras uros sertin kera. Rillis oli melkoisen vauhdikkaalla tuulella ja esiintyi todella hienosti, Imatran tuomarin väistämisestä ei ollut enää tietoakaan. Rillis oli SA:n arvoinen, kuten myös sievä valionarttu. Parhaan nartun valinnassa yllätyksekseni Rilla vei pidemmän korren saaden sertin ja lopulta se voitti veljensä myös tullen rotunsa parhaaksi! Valitettavasti arvostelu on kirjoittu kielelle, jota emme osanneet kääntää.
Välissä lähdimme käymään syömässä paikallisessa ostoskeskussa ennen ryhmien alkua. Odotellessa seurasimme myös seuraavan päivän tuomarin työskentelyä.
Ryhmän arvosteli sama tuomari kuin rodun. Suurin odotuksin en isoon kehään juossut, esiarvostelussa tuomari ei suonut meihin silmäystä juuri laisinkaan. Siksi olikin suuri yllätys kun Rilla valittiin neljänneksi kauneimmaksi 8-ryhmän koiraksi.
Näyttelypäivän päätteeksi kävimme kiertämässä Rakveren linnan (jonka pusikoista koirat keräsivät itseensä takiaisia, kuinkas muuten) sekä kuvaamassa pienen ankkalammen rannalla koiria.
Sunnuntaina lagotot arvosteli serbialainen eläinlääkäri, Darko Drobnjak, joka oli äärimmäisen miellyttävä tuomari niin koiria kuin handlereita kohtaan. Iso peukku hänelle myös nopeudesta ilman että arvostelun kattavuus kärsi, Rillan arvosteluun eivät edes lomakkeen rivit riittäneet.
Humelomme uusivat edellisen päivän menestyksen, Fido oli VSP ja Rillis ROP, molemmille luonnollisesti myös sertit. Ovat nyt siis molemmat sertiä vaille Viron valioita. Rillalle toki riittää serti myös Suomesta molempiin valionarvoihin.
Jälleen koska aikaa oli, lähdimme läheiseen kauppakeskukseen kuluttamaan aikaa ennen ryhmiä
"Nice size, correct body with correct propotions and format. Nice feminine head and expression. Nice back and topline, well set correct tail. Excellent front and chest. Correct front and hind legs. Excellent movement. Correct typical coat"
ROP SERT RYP3
Myös sunnuntaina ryhmän teki rotutuomari. Rillaa alkoi jo vähän väsymys painaa edellispäivään verrattuna, mutten voi olla kuin ylpeä sen esiintymisestä. Pääsimme jälleen jatkoon ja paransimme pykälällä sijoitustakin, Rillis oli ryhmän kolmas! Nämä sijoitukset olivat ensimmäiset oman koirani ryhmäsijoitukset. Toki tiedostan, että näyttelyssä oli koiria yhtä paljon kuin meillä ryhmänäyttelyissä, mutta ennenkaikkea olenkin ylpeä sisarusten käytöksestä reissussa ja kehässä. Rilliksen esiintyminen on parantunut paljon Gerardin oppien myötä, joten tiedän millä tiellä jatkan.
Ison kehän jälkeen lähdimme kohti Tallinnaa ja kotia. Itse olin kotona kahden aikaan yöllä, väsyneenä, mutta onnellisena. Nyt pidämme hieman taukoa ennen kesäkuun erkkaria, joskin hieman ne cacibit alkavat kutkutella. Tuntuu vain aivan uskomattomalle miten kaunis (myös tuomarien mielestä) koira minun pienestä rumasta ankanpoikasesta kasvoi. Rillan ollessa pentu mietin että kehtaako sitä näyttelyyn koskaan viedäkään, oli se sen verran hurjan näköinen jossain kasvuvaiheessa.
 |
| Come Se Delitto Perfetto |
Kommentit
Lähetä kommentti