Vauhdilla vuoteen 2020

Meidän vuosikymmen päättyi iloisiin terveysuutisiin. Rillan (CS Donata dall'Orsa) sydän terve ja polvet napakat 0/0. Unon (T. Double Or Nothing) silmät ja sydän terveet.

Uusi vuosi ja uusi näyttelykausi aloitettiin jälleen ajamalla kylmään pohjoiseen. Vuosi sitten reissussa oltiin Ilomantsin ryhmänäyttelyssä Idan kanssa, tänä vuonna Heidin kanssa matkamme vei vielä kauemmas Kajaaniin asti.

Lagottoja oli ilmoitettu huimat 41 kappaletta hollantilaiselle ryhmäspesialisti Tineke Pillement-Heijdenille. Verrokiksi, esimerkiksi messarissa jäätiin hieman alle 40 lagottoon kumpanakin päivänä. Rilla on käynyt kyseisellä tuomarilla junnuna ja tämä piti siitä silloin. Kun lähdetään pidemmälle reissuun oli luonnollista ottaa mukaan molemmat näyttelyturkissa olevat koirat, eli Uno ja Rilla. Aiemmin viikolla toki Terhi, jälleen kerran, trimmasi molemmit viimeisen päälle, joten itselleni jäi vain viime hetken viimeistelyt.

Unon suonissa virtasi kengurubensaa ja se oli aivan liian innoissaan palkkanakeista. Hetkittäin kaikki neljä jalkaa kuitenkin olivat maassa, eikä nuoren pojan intoa tule liiaksi hillitä, se ehtii vakavoitua iän myötä muutenkin. 
Tuomari löysi Unosta paljon hyvää, mutta kokonaisuutena se oli hänelle vielä liian kehittymätön, joten tulos oli EH. Kilpailuluokassa Uno oli kolmas, heti kahden erinomaisen perään.

Kuva Tuuli Komulainen

"20 months. Young male that has to grow in his body, especially chest. Excellent size. Excellent male head. Good bit. Very nice, big nose. Good bone. Has promising curly coat. Lovely temperament. Needs some training"

Rilla kilpaili kovatasoisessa valioluokassa esiintyen oikein mukavasti edukseen.
Yllätykseksi tuomari teki Rillasta ensin valioluokan voittajan ja lopulta nosti sen parhaaksi nartuksi cacibin kera. Vaikka muuten melkoinen kyynelehtijä olenkin, en kehässä itkemistä ole harrastanut. Nyt oli kuitenkin lähellä, olin nimittäin pitänyt cacibin saamista Suomesta lähes mahdottomana tehtävänä rodun äärimmäisen kovatasoisten narttujen vuoksi. ROP-kehässä vastaan tuli urokset voittanut junnu-uros. Rilla valittiin myös ropiksi, tuomarin saatesanoin "on kunnia lähettää tämä narttu ryhmäkilpailuun". 

Kuva Lauri Sonny


"3 years. Eye-catching female. Beautiful body propotions. Excellent size. Beautiful feminine head. Good bite. Excellent structure of coat. Showing super movement. Lovely presentation"

Toisen kerran kyyneleet kihosivat silmiin Rillan arvostelua lukiessa. Koska päivä oli jo pitkällä, eivätkä ryhmäkehät ihan jokapäiväistä herkkua ole, jäimme odottamaan ryhmiä. Ryhmien järjestys tuntui vaihtuvan vähän väliä ja jotenkin ihmeen kaupalla missasimme Heidin kanssa kokonaan kuulutukset ryhmän esiarvostelusta. Heräsimme siihen, että ryhmä kuulutettiin sisään. Rilla oli vielä boksissa, mantteli päällä, minä toppavaatteissa (hallissa oli todella kylmä). Kiire tuli, mutta niin vain ehdittiin jonon jatkoksi juoksemaan kehään. Siinä ei paljon koiraa lämmitelty tai turkkia laitettu. Ryhmän otti rotutuomari ja tämä valitsi jatkoon viisi koiraa, Rilla mukaan lukien.
Peruskuviot ja tuomari alkoi sijoittaa koiria. Lopulta jäljellä olivat enää Rilla sekä englanninspringerspanieli, joka oli vuoden 2019 näyttelykoirakilpailussa 4. ryhmästä 8 ja kaikista roduista sijalla 26.. Taputin jo Rillaa hienosti tehdystä työstä kun kuuluttaja kuulutti ryhmän voittoon lagotto romagnolon. Rilla voitti ryhmän, yli 3000 koiran kansainvälisessä näyttelyssä! En ikinä, en villeimmissä haaveissanikaan ole osannut kuvitella sen yltävän sellaiseen tulokseen. Toki voitto aiheutti hieman hässäkkää mm. kotimatkan suunnittelun osalta, mutta onneksi matkaseuramme Heidi sai järjesteltyä omat seuraavan päivän menonsa niin, että pystyimme molemmat jäämään Kajaaniin yöksi ja odottamaan seuraavan päivän Best In Show-kehää.

Kuva Lauri Sonny


BIS-kehään ehdimme onneksi hyvin valmistautuneina ja ajallaan (virheistä oppii..). Rilla jaksoi  hienosti esiintyä BIS-kehässä, vaikka takana oli pitkä viikonloppu. Odotetusti emme sijoittuneet, mutta jo siellä rivissä seisominen muiden toinen toistaan upeampien ja menestyneempien koirien seassa oli kokemus, joka ei ihan heti unohdu. Ja toki se kaikki kannustus ja tsemppi, mitä ystäviltä saimme. ♥

Terhi oli järjestänyt oikein kisakatsomon kotiinsa

Tämänkaltainen menestys ei olisi mahdollista ilman pitkäaikaisia tiimikavereita, mm. Terhiä, joka vuodesta toiseen trimmaa mun koiria, jotta voin itse keskittyä siihen mistä pidän ja missä olen huomattavasti trimmaamista parempi, eli koirien esittämiseen. Heidi, Petri, Minttu, Laura ja kaikki muut, jotka sparraavat ja tsemppaavat aina tarvittaessa. Ja tietysti Rillan toinen omistaja, Veikko, joka hemmottelee meidän Kuningatar-Rillan piloille. ♥

Viikkoa myöhemmin näyttelyvuosi jatkui Unon osalta Virolahden ryhmänäyttelyssä. Esiintyminen oli, jos mahdollista, vieläkin villimpää kuin viikko aiemmin. Tuomari oli vaihtunut alkuperäisestä Perttu Ståhlbergiin ja vakavasti harkitsin perumista. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että nyt kun koira on jokatapauksessa laitettu ja näyttely on lähellä, on sama viedä se kehään. Lagottoja oli ilmoitettu 17, joskaan aivan kaikki eivät olleet paikalla. Uno sai erinomaisen sekä SA:n ja oli lopulta PU4 vara-sertin kera.

"Kokoon sopiva vahvuus. Erinomaiset mittasuhteet. Hyvä ilmeinen, maskuliininen pää. Sopiva pigmentti. Hyvät silmät ja kallon vahvuus. Hyvä kaula. Korostunut säkä. Eturinta ja runko saavat vielä vahvistua. Riittävästi kulmautunut edestä, sopivasti takaa. Hyvä karvanlaatu, saisi kihartua paremmin. Hyvä hännän kiinnitys. Tehokas liike. Miellyttävä käytös"

Seuraavaksi Uno keskittyy tolkun ja kropan kasvattamiseen ja allekirjoittanut uusien reissujen suunnitteluun. Rillalla on nyt inttivalioitumista ajatellen koossa 3 cacibia kahdesta maasta, eli kunhan aika tulee täyteen ensi syksynä, pitäisi suunnitella uutta ulkomaan reissua.. Tarkoitus on kevään aikana tehdä myös paluu kisakentille muiden lajien osalta.  

Kommentit