Viikko sitten huipentui suomalaisten koiraharrastajien vuosi Koira2014-tapahtumaan. Rankka reissu, ajeltiin pariinkiin otteeseen edestakaisin laittamaan koiria yms. Onneksi messari on vain kerran vuodessa (vaikka tänä vuonna se oli tavallaan kahdesti, jos Maailmanvoittaja lasketaan mukaan :D)
Lauantaina esitin 2 lagottoa, junnu-uros Kodan (Come Se Balla Coi Lupi) ja Zetan (Come Se Avrei Zampe d'Orsa). Anna oli tehnyt hyvää työtä Kodan kanssa ja treenannut näyttelyseisomista, vaikka se ei ehkä kehässä siltä näyttänyt. :D Koda jallitti mua ihan 6-0, mutta hetkittäin onneksi esiintyi myös edukseen. Koda sai erittäin hyvän ja sijoittui luokassaan viidestä koirasta neljänneksi. Hyvä Koda! :)
 |
| Huomatkaa tuomarin tyytyväinen ilme :D |
Seuraavaksi vuorossa oli Zeta. Mua alkoi suorastaan jännittää, vaikka ikinä en ole jännittänyt muiden kuin omieni esittämistä. Zetalle oltiin hakemassa viimeistä sertiä (toinen tuli viikkoa aikaisemmin Kangasalan ryhmiksestä). Paikalla oli muitakin potentiaalisia sertin ottajia, eli kilpailu oli kovaa. Zeta oli oikein mukavalla tuulella ja esiintyikin varsin edukseen saaden laatuarvosanan erinomainen. Avoimessa luokassa oli Zetan lisäksi vain yksi narttu, joka sai myös erinomaisen. Kilpailuluokassa tuomari osoitti meidän ykköseksi SA:n kera. Sertti oli siis edelleen hyppysissä. Nyt aloin jännittämään jo ihan oikeasti, melkein menin lamaantumisen puolelle, kuten seuraavasta kuvasta voi nähdä :D
 |
| Näyttelyissä on kivaa! :D |
Paras narttu kehässä oli rivistö toinen toistaan hienompia koiria, eikä tuomarin valinta varmasti ollut helppo.
Hetken pohdittuaan, tuomari nosti minut ja Zetan ryhmän ensimmäiseksi, kierros ympäri ja tuomarimme Attila Czegledi osoitti Zetan parhaaksi nartuksi. Zetasta tuli siis sekä Suomen muotovalio, että Helsinki Winner 2014!
Vielä oli edessä rotunsa parhaan valinta, eli Zeta kisasi urokset voittanutta, nuoresta iästään huolimatta erittäin menestynyttä, junnu-urosta vastaan. Uros vei pidemmän korren tällä kertaa, mikä ei oikeastaan haitannut yhtään, koska mulla oli lähtö Lappeenrantaan pesemään kolme koiraa seuraavalle päivälle. :D
 |
| ROP Bazolo Dioro Di Mario VSP Come Se Avrei Zampe d'Orsa |
Tuomari kiitti mua kehän jälkeen siitä että olin tuonut Zetan kehään. Se onkin ehkä hienoin "arvio", jonka tuomarilta voi kehässä saada. :)
Kiitos Terhi, että olet luottanut Zetan käsiini, kiitos, että olemme saaneet tehdä tämän yhdessä ♥ Mikäli ensi vuoden suunnitelmat eivät toteudu, otan Zetan näyttelyturneelle, terveisiä vaan sinne Terhille ja Jussille :D
Esitin myös sunnuntaina Kodan, joka teki uusinnan lauantailta, eli EH4, todella koirannäköisellä arvostelulla. Kodalla voi olla vielä hieno tulevaisuus edessä, kunhan poika pääsee miehen mittoihin. On mulla vaan hyvä maku, koska hetken jo harkitsin Kodan ottamista itselleni, kun olin sitä katsomassa pentujen ollessa kuusi viikkoisia. ;)
Koska viikonlopun messariretkeily ei riittänyt, lähdimme maanantaina Ropposen kanssa kohti Kouvolaa kontrolliin. Reissulla tuli todettua, että eläinlääkärillähän kannattaisi käydä useammin, kummasti alkoi Rossikin vaikuttaa terveeltä ja täyspäiseltä kun muihin vastaanotolla olleisiin vertasi. Yksi auspaiuros skannasi Rossia jatkuvasti ja cairn yritti purra, vaikka kipseineen kaatui pitkin lattioita. Aussiesta Rom ei välittänyt, cairnin rähistessä katsoi mua vähän sen näköisenä "jos minä pikkuisen vaan sanoisin takaisin". Palkkasin kiltisti olemisesta, Rossi kun ei itsekään ole aina mikään malliesimerkki.. :D
Kestiä Rom vähän vierasti taas alkuun, jopa haukahti, mutta onneksi Esa ymmärsi miten Rossin ystäväksi päästään.. :D Kesti tarjosi Rossille namia ja pyysi samalla tekemään istu-maahan vaihtoja. Tie Ropposen sydämeen vie yhdessä tekemisen kautta. Pöydällä ollessa piti melkein nuolaistakin ja antoi Rossi tutkiakin hyvin. Rom ei aristanut jalan venytystä ja seisoi vastaanotolla omilla jaloillaan reippaasti. Kesti ihmetteli Rossin luonnetta "Se on olevinaan vähän ujo, mutta ei kuitenkaan ole yhtään arka" - no äläpä muuta sano. Saatiin ohjeeksi jatkaa elämää lähes normaalisti, mutta muiden koirien kanssa ei saa riehua. Erityisesti lause "mitään harrastuksia ei sitten saa lopettaa, tai kaikilta hajoaa pää" - Esa oli harvinaisen oikeassa, minä olen viettänyt edelleen aikaa hallilla seuraamassa muiden treenejä ilman omaa koiraa, kyllä tämä koiraharrastus vaan vie mukanaan ihan täysillä.. ♥
Kommentit
Lähetä kommentti